Valmentava työote on valmennettavan voimavaroja ja vahvuuksia hyödyntävä, sekä vuorovaikutteinen ja ratkaisukeskeinen työtapa. Valmentavan työotteen taustalla vaikuttavat positiivisen psykologian periaatteet. Positiivisessa psykologiassa ollaan kiinnostuneita siitä, mikä saa ihmisen kukoistamaan ja kokemaan optimaalista toimintakykyä tilanteessaan (1). Näitä tekijöitä tunnistamalla, hyödyntämällä ja vahvistamalla voidaan lisätä hyvinvointia ja kokemusta elämän mielekkyydestä.
Valmentavassa työotteessa on mukana ratkaisukeskeisyyttä: se on enemmän ratkaisuihin kuin ongelmiin keskittyvä tapa työskennellä. Positiivinen psykologia ei unohda ongelmien ja vaikeuksien olemassaoloa, eikä ratkaisukeskeinen ajattelu pyri ongelmien kieltämiseen. Se on ajattelutapa, jossa ongelmien sijaan tutkitaan mahdollisuuksia ja sitä mikä toimii (2). Mahdollisuuksien näkeminen voi lisätä toiveikkuutta ja kasvattaa sinnikkyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen. Mahdolliset ongelmat ovat siis tosiasioita ja olemassa olevia, mutta niiden yli kurotetaan asettamalla sopivan kokoisia ja konkreettisia tavoitteita, tunnistamalla mahdollisuuksia ja voimavaroja, sekä tunnistamalla jo tällä hetkellä toimivia asioita elämässä (2).
Valmentavaa vuorovaikutusta
Valmentava ote vuorovaikutuksessa on rinnalla kulkemista ja mahdollisuuksia avaavien, ratkaisukeskeisten kysymysten esittämistä (2). Kysyminen ja ihmettely on tärkeämpää, kuin valmiiden vastausten tarjoaminen.
Valmentavassa vuorovaikutuksessa on elementtejä dialogisuudesta, jossa ymmärrystä rakennetaan yhdessä, kaikkien keskusteluun osallistuvien välillä. Jokainen dialogisessa kohtaamisessa mukana oleva on keskustelussa läsnä ja tasaveroisessa suhteessa muihin osallistujiin. Ymmärrys ilmiöistä rakentuu yhteisessä keskustelussa, ja myös vastakkaiset kokemukset saavat kuulua (3). Dialogisuuden avulla pyritään ymmärtämään toisen käsityksiä myötäelävän kuuntelun ja tarkentavien kysymykset avulla (4).
Valmentava vuorovaikutus on hyväksyvää läsnäoloa, jossa luottamuksellinen kohtaaminen on mahdollista. Luottamusta vahvistavat aito kuunteleminen sekä osallistujan kokemusten, ideoiden ja arvojen kunnioittaminen (5). Näillä tekijöillä on yhteys koettuun turvallisuuteen, joka on olennaista sosiaalisen liittymisen ja dialogisuuden näkökulmista.
Yrittäjänaisten voimavaroja vahvistavat ryhmät
Oona 2.0 -hankkeen Hyvinvoiva yrittäjänainen – pienryhmiä suunnitellessamme pohdimme, miten lähestyä ryhmään osallistuvia eri alojen ammattilaisia siten, että ryhmätoiminta olisi sekä osallistavaa ja yhteisöllistä, että yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa. Pienryhmätyöskentelyn tavoitteena on tunnistaa omaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja kannustaa osallistujia tekemään hyvinvointia edistäviä, myönteisiä valintoja arjessaan.
Ryhmän työotteeksi valittiin keskusteleva ja rohkaiseva, valmentava lähestymistapa. Valmiiden ratkaisujen sijaan ryhmässä jaetaan kokemuksia oivalluksista ja muutoskokeiluista, tunnistetaan omia taitoja ja harjoitellaan itselle sopivien tavoitteiden asettamista. Henkilökohtainen työskentely tapahtuu omien, yksilöllisten tavoitteiden suuntaisesti. Valmentavalla otteella vahvistetaan erityisesti kokemusta omasta kyvykkyydestä, joka avulla muutosten tekeminen myöhemmin mahdollistuu.
Osallistujien vahvuuksia ja voimavaroja tunnistetaan ja sanoitetaan laaja-alaiseen vahvuusnäkemykseen perustuvalla Voimakehätyöskentelyllä. Sen avulla voidaan tunnistaa
- luonteenvahvuuksia
- kyvykkyyksiä ja osaamista
- arvoja, kiinnostuksen kohteita ja käytössä olevia resursseja (6).
Tunnistettuja vahvuuksia tutkitaan oman yrittäjyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta esimerkiksi pohtimalla, millä tavoin nämä voimavarat ovat tällä hetkellä käytössä. Työskentelyn avulla voi myös tarkastella sitä, mitä vahvuuksia olisi hyödyllistä kehittää tai mitä resursseja olisi tarpeen vahvistaa oman hyvinvoinnin näkökulmasta.
Yrittäjänaisten ryhmän valmentavan työotteen periaatteiksi muotoutuivat
- voimavaralähtöisyys: jokaisella osallistujalla on käyttöön otettavia voimavaroja, jotka tulevat ryhmässä tunnistetuksi ja vahvistetuiksi
- vahvuusperustaisuus: opimme tunnistamaan laaja-alaisesti vahvuuksiamme ja kykyjämme, sekä saamme tuoda ne näkyväksi ryhmässä
- vuorovaikutteisuus: tasa-arvoisuus, pyrkimys ymmärrykseen ja kuulluksi tulemiseen
- luottamukseen perustuva ja sitä vahvistava työskentelytapa: ryhmän keskinäinen kunnioitus, erilaisuuden arvostaminen ja itsemääräämisen kunnioittaminen
- ratkaisukeskeisyys: omien hyvinvointiin liittyvien sopivankokoisten tavoitteiden asettaminen ja voimavarojen valjastaminen niiden saavuttamiseksi ryhmän ja valmentajien rohkaisemina, jo tapahtuneen muutoksen tunnistaminen ja onnistumisten huomaaminen
Oona 2.0 hankkeessa Hyvinvoivia yrittäjänaisia
Näistä rakennusaineista syntyi valmentava ja voimavaraistava työote Wellbeing groups for Female Entrepreneurs, Hyvinvoiva yrittäjänainen – pienryhmiin jotka käynnistyivät syksyllä 2021. Ryhmien tarkoituksena on vahvistaa naisyrittäjien hyvinvointia ja verkostoitumista. Toiminta jatkuu syyslukukauden 2022 loppuun.
Lähteet
- Uusitalo-Malmivaara, L. (2014.) Positiivinen psykologia – mitä se on? Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (2014) toim. Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus, Juva. S. 18-29.
- O’Connell, B., Palmer, S., & Williams, H. (2012). Solution focused coaching in practice. Taylor & Francis Group.
- Mönkkönen, K. (2002.) Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa. Akateeminen väitöskirja, Kuopion yliopiston julkaisuja, s. 63.
- Holm, R., Poutanen P. & Ståhle P. (2018.) Mikä tekee dialogin – Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Sitra, artikkelit.
- Sarvela K & Auvinen E. (2020.) Yhteinen kieli, traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books.
- Wenström S. (2019.) Luonteenvahvuudet, mitä ne ovat? LinkedIn-sivustolla
Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-28.2.2023.
Kirjoittaja
Outi Pyrhönen on TtM, Th AMK, ratkaisukeskeinen terapeutti & valmentaja ja psykoterapeuttiopiskelija. Hän työskentelee Metropolia ammattikorkeakoulun Kuntoutus ja tutkiminen – osaamisalueella tuntiopettajana opiskelijoiden ohjaustehtävissä, sekä monipuolisissa koulutustehtävissä ja Oona 2.0 – hankkeen asiantuntijana.
Ei kommentteja